Historia

Arkeologiset kaivaukset ovat osoittaneet, että Pihtiputaalla on ollut asuinpaikkoja jo kivikaudella niin sanotussa Rönnyn kyläkunnassa Saanijärven koillisrannalla jo noin 7000 vuotta sitten. Laajin kivikautinen asuinpaikka-alue sijaitsee Muurejärvellä.

Paikannimistä päätellen Pihtiputaan seutu oli lappalaisten asuttamaa aluetta aina keskiajalle saakka. 1200-luvulta 1500-luvun alkuun saakka alueella ei ole ollut kiinteää asutusta, vaan seutu oli lähinnä pyynti- ja eräretkien kohdealuetta.

Vakituinen asutus 1500-luvulla

Pihtiputaan ensimmäisiä pysyviä asukkaita olivat Pekka Varis ja Pekka Rautaparta. Pääelinkeinot uusilla asukkailla olivat kalastus ja metsästys. Pian myös viljanviljely ja karjanpito tulivat elinkeinoiksi.

Pihtipudas 1900-luvun alussa

Viime vuosisadan alussa Pihtiputaan elinehdot näyttivät heikoilta, sillä maaperä oli karua ja halla vei satoja. Karjatalous ei ollut kehittynyt ja syrjäinen sijainti ei kerännyt pääomia. Iso osa väestöstä yritti saada toimeentuloansa metsätaloudesta, mutta elintaso jäi alhaiseksi.

Sotien jälkeinen aika

Sodan jälkeinen aika kasvatti Pihtiputaan väestömäärää voimakkaasti. Eniten uusia asukkaita tuli Pohjanmaalta. Väkiluku kasvoi aina 8500 asukkaaseen sotien jälkeen, kunnes lähti laskusuuntaan.

Seutu- ja kuntapariyhteistyön aika

Seutuyhteistyön ja Viitasaaren kanssa tehtävän kuntapariyhteistyön kautta kunnat ovat viimevuosina lähentyneet toisiaan. Viitasaari ja Pihtipudas ovat yhdistäneet palvelutuotantonsa Wiitaunioni nimen alle.